Omista käännöksistä saatava palaute auttaa huomaamaan, miten kielitaitoaan voisi vielä kehittää entisestään ja millä muulla tavoin jokin tietty asia X voitaisiin ilmaista suomeksi. Työskentelin harjoitteluni ajan yhtenä kääntäjänä isossa projektissa, mikä oli kokemuksena mielenkiintoinen. Käytimme projektin aikana yhteistä käännösmuistia, mistä oli paljon hyötyä tässä projektissa. Kääntämissämme teksteissä samat ilmaisut ja termit toistuivat huomattavan taajaan, joten jos joku toinen kääntäjä oli jo ehtinyt kääntää kyseisen kohdan tai termin, sen sai lisättyä omaan käännökseen suoraan muistista.

Toki tämä useamman kääntäjän ja käännösmuistin käyttäminen asetti myös haasteita. Joihinkin teksteihin saattoi tulla muistista täydellisesti vastaavia kohtia, ja sitten omat käännettävät kohdat piti saada tyylillisesti sopimaan näihin aiemmin käännettyihin kohtiin. Harjoittelun aikana sai myös hyviä vinkkejä muun muassa hinnoitteluun ja kääntämiseen liittyvään teknisempään puoleen, kuten tiedostojen muodon muuttamiseen toiseksi. Lisäksi harjoittelun aikana oppi paremmin arvioimaan, kuinka paljon pystyy kääntämään päivässä.

Kaiken kaikkiaan tämä harjoittelu oli todella hyödyllinen ja uskon, että se antoi minulle hyvät valmiudet aloittaa työskentely kääntäjänä valmistumiseni jälkeen. Mikä tekee ammattikääntäjästä ammattilaisen?

Alalle on hyvä ponnistaa sopivasta koulutuksesta, mutta lisäksi tarvitaan myös kokemusta. Kuluneena kesänä Translatum tuki kahden nuoren käännösalan osaajan ammatillista kehitystä tarjoamalla heille harjoittelupaikan käännöstoimistossa.

Sini Vertomaa ja Anni Juhela työskentelivät kahden kuukauden ajan ison käännösprojektin parissa. Kiitämme tuoreita harjoittelijoitamme heidän hyvästä työpanoksestaan!

Pyysimme heitä myös kertomaan omin sanoin, millainen kokemus kääntäjäharjoittelu heille oli. Alla Sini kertoo, miten harjoittelu sujui paikan päällä toimistossa, ja seuraavassa postauksessa ääneen pääsee etänä työskennellyt Anni.

Tällä hetkellä olen myös graduntekijä ja aloitteleva kääntäjä, B-työkieleni on saksa. Erikoistumisaloihini kuuluvat aiemmin opiskelemani biotieteet ja erityisesti biokemia, nyttemmin tekniikan ja talousviestinnän käännökset. Hakiessani harjoittelupaikkaa toiveissani oli päästä kääntämään autenttisia toimeksiantoja oikeille asiakkaille ja näkemään alaa käytännössä, niin sanotusti sisäpuolelta. Toivomukseni täyttyi Translatum Oy: En ollut aiemmin kääntänyt muutoin kuin opintojen kautta, joten oikeisiin töihin pääseminen tuntui hienolta.

Heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsin todella kääntämään. Työhön pääsi nopeasti kiinni, opettelin käyttämään käännösmuistiohjelmaa ja projektinhallintaohjelmaa, ja tehtäviini kuului kääntämisen lisäksi lähinnä oikolukujen tarkistusta. Vaikka toimeksiannot olivat kaikki samalta alalta ja niissä esiintyi paljon toistoa, ne vaihtelivat kuitenkin esimerkiksi pituudeltaan ja tiedonhakuun meni vaihtelevasti aikaa.

Tässä tapauksessa projektit koostuivat useista teksteistä, enkä ensi alkuun osannut arvioida kääntämiseen kuluvaa aikaa sanamäärän perusteella. Jos sain käännökset nopeasti tehtyä, tuli tunne, että voiko tämä todella olla näinkin helppoa. Aluksi tuntui ja osittain edelleen tuntuu myös hieman haastavalta tietää, milloin käännös on riittävän valmis ja riittävän hyvä, kun minulla ei ollut aiempaa sisältöosaamista tekstien käsittelemästä aiheesta.

Aloittelevalla kääntäjällä teksteihin vaikuttaisi tarkistuksesta huolimatta jäävän jotakin korjattavaa, ja tekstien palattua oikoluvusta niiden läpikäyminen vielä kertaalleen olikin joka kerta hyvin opettavaista. Työssä toistui hyvällä tavalla tietty rutiini; joka aamu avasin samat ohjelmat ja aloitin kääntämisen samalla tavalla. Koska tekstejä oli paljon, mutta useimmat niistä olivat melko lyhyitä, ehdin päivän aikana saada myös paljon valmiiksi.

Pidin siitä, että käännösten kautta ikään kuin ehdin käydä päivän aikana monissa eri paikoissa ja matkustaa eri aikakausien välillä. Myös yleissivistykseni laajeni, kun perehdyin itselleni uuteen aiheeseen syvällisemmin ja etsin taustatietoja; tämä onkin yksi kääntäjän työn parhaimmista puolista. Ainakin osaan nyt käyttää sujuvasti käännösmuistiohjelmaa ja projektinhallintaohjelmaa, arvioida työhön kuluvaa aikaa ja sitä kautta esimerkiksi hinnoitella työtäni huomattavasti tarkemmin kuin ennen harjoittelua.

Olen kääntäjänä itsevarmempi ja osaan perustella työni merkitystä selkeämmin. Tiedän, kuinka päästä freelance-kääntäjänä alkuun ja lähestyä käännöstoimistoja. Opin työelämäviestinnästä ja yritysviestinnästä. Yllätyin siitä, kuinka itsenäistä kääntäjän työ on myös toimistossa työskennellessä; kukaan ei ole katsomassa mitä teet missäkin välissä.

Toisaalta juuri tämän takia on osattava itse hallita ajankäyttöään ja orientoitua juuri kulloiseenkin työn alla olevaan tekstiin, vaikka toki työkavereidenkin kanssa on hyvä vaihtaa välillä pari sanaa. Toimistossa työskentely erosi kotoa työskentelystä oikeastaan vain siten, että näin myös muiden kieliammattilaisten kuin kääntäjien työtä läheltä, ja vastauksia kysymyksiin sai luonnollisesti hieman nopeammin kuin kotoa käsin.

Verkostoitumisen merkitystä myös itsenäiselle freelance-kääntäjälle ei varmasti voikaan liikaa korostaa. Paitsi että viestintäalan yritykset tuottavat tekstejä asiakkaidensa tarpeisiin, ne hoitavat usein myös näiden tekstien käännätyksen toisille kielille. Perinteisesti työnkulku on mennyt tähän tapaan:.

Asiakkaiden käännösten hallintaan tarkoitettu NaviAd helpottaa prosessia ratkaisevasti: Suoraviivaisen ratkaisun ytimessä ovat käännökset, mutta tilaukseen voi tarpeen mukaan lisätä myös muita palveluja, kuten oikoluvun, copyeditoinnin, taiton tai hakukoneoptimoinnin.

NaviAdin ansiosta käännösten tilaaminen on nopeaa ja sujuvaa ja täsmällinen hinta on tiedossa jo etukäteen. Voidaankin sanoa, että NaviAd tarjoaa käyttöön käännöstoimiston palvelut freelancereiden hinnoilla. Vaikka NaviAd -ratkaisussa työvaiheet on automatisoitu, itse kääntäminen tehdään ihmisvoimin.

Käännöksen tilaajalla on käytössään yli valikoitua käännösalan ammattilaista, jotka toimittavat käännöksiä yli kieliparissa. Apunaan kääntäjillä on modernit käännöstyökalut, kuten reaaliaikaisesti päivittyvä pilvipohjainen käännösmuisti sekä käännössovellukseen integroitu termityökalu johon myös tilaajalla on pääsy.

Nämä edistävät käännösten yhdenmukaisuutta silloinkin, kun projekteja tehostetaan käyttämällä useita eri kääntäjiä. Toisaalta mitä enemmän käännöksiä käännösmuistiin kertyy, sitä suurempi on tilaajan taloudellinen hyöty tilattaessa vastaavia käännöksiä jatkossa — mahdollisuus hyödyntää lausetason muistiosumia näkyy alennuksina käännöksen hinnassa.

Karttuva käännösmuisti on tilaajan omaisuutta, ja hän saa sen pyydettäessä milloin tahansa omaan käyttöönsä. NaviAdin kehittämisen kantavana ajatuksena on digitalisaatio. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että aina kun mahdollista, sovellukset usutetaan keskustelemaan keskenään sen sijaan, että työvaiheita tehtäisiin käsin. Ratkaisuun rakennetut rajapinnat mahdollistavat käännettävien tekstien liikkumisen suoraan järjestelmien välillä.

Toistaiseksi siinä on rajapinnat muun muassa WordPress-sisällönhallintajärjestelmään nettisivutekstien käännöksiä varten sekä DoX-dokumentointijärjestelmään rakenteisten dokumenttien kääntämistä varten. Myös liitäntä tilaajan omaan järjestelmään on toteutettavissa. Asiakkaidemme viesti on ollut kirkas: Yhtä selvää meille on ollut se, että tämä edellyttää rutiinien automatisoimista ja prosessin digitalisoimista niin pitkälle kuin mahdollista.

Olemme taittaneet jo aika taipaleen tätä tavoitetta kohti. Jos haluat nähdä itse, mitä olemme saaneet aikaan, ota yhteyttä! Kääntäminen ei ole vain lähtötekstin sanojen peilaamista toiseen kieleen. On tiedettävä, miten ilmaista asiat, jotta käännös vaikuttaisi kohdekulttuurin keskellä elävään lukijaan samoin kuin alkuperäinen teksti oman kohderyhmänsä lukijaan.

Kun on kyse myyvistä tekstilajeista, tämä vaikutus on myös hyvin määriteltävissä: Lokalisoitu, lukijan näkökulmasta luonteva kielenkäyttö synnyttää luottamusta, joka on välttämätöntä ostopäätöksen tekemiseksi. Sanasanainen tai muutoin liian selkeästi käännökseksi tunnistettava teksti sitä vastoin vieraannuttaa ja voimistaa riskin tunnetta.

LinkedIn-bloggauksessa Seitsemän vinkkiä viestintään Piilaaksossa viestintäjohtaja Heidi Lemmetyinen kertoo omia kokemuksiaan siitä, miten amerikkalainen markkinointiviestintä eroaa suomalaisesta:. Yhdysvaltalaislukija siis tarvitsee vakuuttuakseen vahvoja väitteitä, rohkeaa hehkutusta ja monisanaista maalailua.

Tämä on hyvä muistaa tekstejä käännettäessä. Sama pätee tietenkin myös vastaavan tekstin suomentamiseen, mutta vastakkaisesta näkökulmasta. Aiemmassa artikkelissamme 10 vinkkiä sujuvaan suomentamiseen neuvommekin näin:. Siinä missä amerikkalaisviestintä suosii adjektiiveja ja niiden superlatiiveja, suomenkielisessä viestinnässä panostetaan ilmaisuvoimaisiin verbeihin.

Myös muissa kulttuureissa on omaleimaiset piirteensä. Esimerkiksi saksankielisillä alueilla sävy on muodollisempi, ja toimiva markkinointiteksti perustuu enemmän tietoon kuin tunteisiin. Ruotsissa taas ollaan avoimia ja epämuodollisia, ja siinä missä suomenkielinen teksti menee suoraan asiaan, ruotsalainen tyyli on ilmavampaa ja jutustelevampaa.

Pelkkien sanojen kääntelyn sijaan on siis huomioitava myös tyylin ja sävyjen lokalisointi. Toki tekstin tulee olla myös muutoin sujuvaa ja uskottavaa, eikä kohdekulttuurille ominaisia piirteitä ole syytä liioitellakaan. Lemmetyinen tosin huomauttaa blogitekstissään, ettei suomalainen Piilaaksossa yksinkertaisesti pysty esiintymään liian rehentelevästi! Jos mahdollista, kansainvälistyvän yrityksen kannattaa ottaa rekrytoinneissaan huomioon myös työntekijöiden kulttuurintuntemus.

Ei ole huono idea palkata syntyperäisiä kielenpuhujia, jotka voivat tuoda yritykseen paitsi kielietua myös arvokasta tietoa muista kulttuureista. Jos kohdemaan viestintäkulttuurin tuntemusta ei löydy oman yrityksen sisältä, on erinomainen valinta antaa markkinointitekstit ammattikääntäjän käännettäväksi. Lue tästä lisää syitä, jotka kääntävät vaa'ankielen käännösalan ammattilaisen suuntaan.

Koneet tulevat ja kääntävät kieltä, siinä missä ne myös kirjoittavat uutisjuttuja, ajavat autoa, tekevät lääketieteellisiä diagnooseja ja säveltävät musiikkia. Sitä ei tarvitse epäillä.

Kyse on enää siitä, mitä kieliä, millaisia tekstejä ja miten hyvin ne milläkin aikataululla oppivat kääntämään. Olemme saaneet lukea, että konekääntämisen — kuten muidenkin tekoälysovellusten — kehitys perustuu neuroverkkoihin ja koneoppimiseen. Mitä se selväkielelle kääntäen tarkoittaa?

Entä milloin voimme odottaa koneen kääntävän sujuvasti myös suomea? Neuroverkot ovat tietokoneisiin ohjelmoituja rakenteita, jotka kykenevät oppimaan niille esiteltyjen aineistojen lainalaisuuksia. Neuroverkkojen oppiessa asioita yksiköiden välisten yhteyksien voimakkuus muuttuu.

Ihmisen tavoin neuroverkko oppii esimerkin voimalla. Käännösälyn tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kun järjestelmälle kerrotaan yhden lauseen käännös kielestä toiseen, se osaa tämän perusteella päätellä miljoonien vastaavien rakenteiden käännökset molempiin suuntiin.

Toisaalta neuroverkko voi oppia kääntämään myös sellaisia kielipareja, joiden käännöksiä sille ei ole esitelty. Tässä se käyttää epäsuorasti muista kielipareista oppimaansa tietoa. Sanotaan, että kääntäjän työssä kolme olennaisinta tekijää ovat konteksti, konteksti ja konteksti. Juuri kyvyttömyys tulkita kontekstia onkin tähän mennessä tehnyt käännöskoneista melko hyödyttömiä. Niillä ei ole ollut keinoja tunnistaa useista mahdollisista käännösvastineista juuri sitä, joka on kulloiseenkin käyttöyhteyteen sopiva.

Neuroverkoilla on kuitenkin potentiaalia oppia käyttämään kontekstia vihjeenä ihmiskääntäjän tapaan. Silloin ne pystyvät tekemään ratkaisunsa sen perusteella, millaisia asioita tekstiympäristössä käsitellään. Neuroverkkoihin perustuva kääntäminen vaatii tietokoneilta siksi paljon suorituskykyä, että käytännön sovelluksia on saatu odottaa melko pitkään. Nyt niitä kuitenkin on alkanut ilmestyä.

Neurokäännöstekniikkaa kehittävät tällä hetkellä ainakin Google, Microsoft, Kantan ja Lilt. Yleisesti edistyneimpänä pidetään ensiksi mainitun GNMT Google Neural Machine Translation -järjestelmää; toisaalta muiden toimijoiden erilaisia tekniikoita yhdistelevissä ratkaisuissa on niissäkin omat hyvät puolensa erityisesti ammattikäyttöä ajatellen.

Google ilmoitti GNMT-järjestelmänsä julkaisusta vuoden lopulla. Tämä järjestelmä pystyy tulkitsemaan kokonaisia lauseita sen sijaan, että se pilkkoisi tekstin pienempiin osiin ja tarjoaisi niiden käännöksiä. Uuden systeemin tuottamien käännösten kielioppi on aiempaa luonnollisempaa. Vaikka ihmiskääntäjän työtä vastaavaa jälkeä ei edelleenkään luvata, virheiden määrän kerrotaan vähentyneen 55—85 prosenttia tärkeimmissä kielipareissa. Englannin lisäksi mukana ovat tässä vaiheessa ranska, saksa, espanja, portugali, kiina, japani, korea ja turkki.

Suomen kieli ei ole rakenteeltaan helpoimmasta päästä, mikä tietysti osaltaan hidastaa sen konekäännöskehitystä. Ehkä sitäkin suurempana kantona kaskessa on kuitenkin kielemme puhujien vähäisyys. Pieni kielialue tarkoittaa pientä markkina-aluetta —  ja niin kauan kuin käännösteknologioiden kehitys ohjautuu taloudellisin motiivein, Suomi ja suomi eivät varmastikaan ole ykköskohteita.

Siihen, että kone kääntää suomea sujuvasti, on arvioitu kuluvan vielä useampia kymmeniä vuosia. Pikaratkaisuksi suomen kääntämiseen neuroverkkotekniikasta ei siis taida olla. Tulevaisuuden teknologioiden rantautumista kieli- ja käännösalalle on yhtä kaikki kiehtovaa seurata. Kehitys ei ole lineaarista, joten vaikka nykytilanteen saavuttaminen kesti 60 vuotta, tulevina vuosina kehitystä voi tapahtua enemmän kuin kuluneina vuosikymmeninä yhteensä.

Kääntämisessä termeihin ja käsitteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota — useistakin syistä. Aivan omanlaistaan asiantuntemusta ja tiedonhakutaitoa tarvitaan käännettäessä erikoisalan tekstejä kielestä toiseen, mutta yleiskielisenkin tekstin käsitteiden kääntämisessä on näkökulmia, joita ei välttämättä heti tule ajatelleeksi. Tekstin teema eli se, mistä aiheesta tekstissä puhutaan, rakentuu usein termien ja käsitteiden ympärille.

Siksi ne ovat ymmärrettävyyden kannalta erityisen tärkeitä. Jos jokin tekstin avainkäsitteistä on käännetty yksiselitteisen väärin, koko tekstin merkitys jää pahimmillaan hämärän peittoon. Sanakirjoista on toki käännettäessä apua, mutta niistäkään käännöstä ei auta valita umpimähkään.

Jos ensin mainittu käännös vieläpä päätyy otsikkoon, koko tekstin tulkinta lähtee hakoteille jo ensi metreillä. Entä sitten tämän kirjoituksen otsikko? Tekniikan termit voivat olla joskus maallikon näkökulmasta yllättäviäkin — esimerkiksi torninosturin vaunua kutsutaan ammattislangissa joskus kissaksi.

Sitä vastoin puhtaasta käännösvirheestä oli kyse tapauksessa, jossa hydraulipumpusta puhuttaessa ram oli käännetty männän sijaan pässiksi. Pässiesimerkki on tietysti äärimmäinen.

Kuitenkin myös pienemmän mittaluokan käännösvirheet tai epätäsmällisyydet voivat vahingoittaa yrityksen toimintaa rapauttamalla sen uskottavuutta. Siksi on olennaista, että käännettäessä keskeiset termit tunnistetaan ja niille valitaan sopiva vastine.

On esimerkiksi tiedettävä, milloin audit ei ole mikä tahansa tarkastus tai katselmus vaan määrämuotoinen arviointi, auditointi. Ja huomattava, että junassa brake shoe ei olekaan jarrukenkä , vaan jarrutönkkä. Yrityksen viestinnän on vakuutettava asiakkaat siitä, että sen edustajat tietävät, mistä puhuvat. Siksi on tärkeää varmistaa, että asioista käytetään alalle vakiintuneita nimityksiä kaikessa ulospäin tarkoitetussa viestinnässä, myös käännösteksteissä.

Useimmat yritykset ja tuotteet ovat epäilemättä verkossa — mutta löytyvätkö ne sieltä niillä hakusanoilla, joita potentiaaliset asiakkaat hakukoneeseen naputtelevat? Löydettävyyden varmistamiseksi on hyvä, jos esimerkiksi verkkokaupan tuotekuvauksia käännettäessä suodaan ajatus tai pari myös sille, millaisia sanoja asioista oikeassa elämässä käytetään.

Vaikka työkalun virallinen nimitys sanakirjan mukaan on ruuvitaltta , käytännössä sitä kutsutaan tavallisemmin ruuvimeisseliksi. Toisaalta valittaessa glove -sanan käännösvastinetta työvaateaiheiseen tekstiin voidaan miettiä, etsisikö työmies tai -nainen käsiensä suojaksi todennäköisimmin käsineitä , sormikkaita , hansikkaita vaiko ehkä hanskoja.

Verkkosivukäännöksiä voidaan myös hakukoneoptimoida kääntämisen yhteydessä; jos asia on ajankohtaista, kysy lisää.

Synonyymien eli useiden samaa tarkoittavien sanojen käyttö voi verkkotekstien tapauksessa parantaa löydettävyyttä. Joskus kuitenkin yhtenäistä yritys- tai tuotekuvaa halutaan rakentaa kaikilla rintamilla, myös kielenkäytön ja sanaston tasolla. Silloin karsitaan variaatiota ja pyritään johdonmukaisuuteen. Systemaattisesti tehtynä tämä voi tarkoittaa tyylioppaiden ja termistöjen luomista. Trendikkyyttä tavoitteleva aamiaistuotteita markkinoiva yritys voi esimerkiksi linjata, että sen tuotetta kutsutaan kaikissa yhteyksissä granolaksi eikä muromysliksi , vaikka kyseessä on käytännössä sama asia.

Yksittäisten termien sijaan viestintäohjeissa voi myös painottua yleisen äänensävyn huomioiminen. Jos yritys haluaa esiintyä helposti lähestyttävänä, sen käyttämän kielen on oltava rentoa. Silloin vaikkapa sanan web luonteva suomennos on netti tai joskus verkko , harvemmin WWW tai Internet.

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä. Translatum on kansainvälisen viestinnän asiantuntijayritys. Meissä yhdistyvät monipuoliset käännöspalvelut, nopea asiakaspalvelu ja innovatiiviset teknologiat.

Miesten selkä- ja rintakarvojen poisto on tätä nykyä melko yleistä, mutta silti aihe on jotenkin salamyhkäinen ja vaiettu. Ehkä "turkista" luopuminen koetaan edelleen hävettävän metroseksuaaliseksi toimenpiteeksi, josta saisi kuulla kaveripiirissä naljailua. Pitkällinen Facebook-jahti tuottaa vihdoin tulosta. Raumalainen Kimmo Koskinen https: Koskinen asettuu vatsalleen hoitopöydälle turkulaisessa kauneuskeskuksessa.

Hänellä on tapana ajella ylävartalon karvoja koneella, mutta sokerointi ja vahaus ovat uusia kokemuksia. Vesipohjainen sokerimassa levitetään vastakarvaan ja otetaan pois myötäkarvaan. Hyytelömäinen massa nappaa karvatupen irti.

Öljypohjainen vaha levitetään iholle laitteella. Vaha poistetaan lapulla, johon tarttuvat myös karvat. Moni sairastaa psoriasista tietämättään —. Psoriasista voi olla vaikea erottaa muista iho- ja nivelsairauksista.

Jenna Salo odotti oikeaa diagnoosia yli kymmenen vuotta. Kommentit Näytä lisää Kommentointi on päättynyt. Arkkipiispa Kari Mäkisen lähtömessua vietetään tänään. Katso mitä tapahtui kun nukuit. Raju tulipalo riehui huvipuistossa Saksassa.

Kim Jong-un odottaa edelleen tapaamista Trumpin kanssa — Trump: Venezuela vapautti amerikkalaisvangin — Pence: Nicaraguan levottomuuksissa kuollut jo yli 80 ihmistä. Qatarin kauppojen hyllyt täytyy tyhjentää Saudi-Arabian ja sen liittolaisten tuotteista.

Yhä useampi markkinointisähköposti yrittää mennä tunteisiin. RKP valitsee puheenjohtajan Oulun kokouksessaan.

Suurimmat haasteet liittyvätkin useimmiten muihin asioihin kuin itse tuotteisiin. Opin työelämäviestinnästä ja yritysviestinnästä. Sanakirjoista on toki käännettäessä apua, mutta niistäkään käännöstä ei auta valita umpimähkään. Karvanpoisto Keväällä moni mies luopuu talviturkistaan. Escort finland sex vanhemman sex-pornoa--pieniä pilluja videolta pyöreä karvainen pillu hieronta tampere suomalainen dvd iso escort.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *